Näin suomen kuvalehti:
Pääministeri Jyrki Kataisen (kok) hallitus yrittää puskea sote- ja kuntauudistuksiaan eteenpäin jopa hakemalla eduskunnan perustuslakivaliokunnalta uutta tulkintalinjaa kuntalaisten itsehallinnon perustavimpiin kysymyksiin. Suomen Kuvalehden kuulemat asiantuntijat ovat tilanteesta syvästi huolissaan.
”Nyt kajotaan oikeusvaltion ytimeen. Jos perustuslakivaliokunta joutuu taipumaan hallituksen vaatimalle tulkintalinjalle, se on sitten menoa”, yksi oikeusoppineista sanoo.
Hallitus antoi istunnossaan torstaina 23. toukokuuta täydentävän esityksen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevista linjauksista. Näillä linjauksilla pyritään varmistamaan, että eduskunta voi käsitellä hallituksen esityksen kuntarakennelaista suunnitellun aikataulun mukaisesti ja että laki voisi tulla voimaan 1. heinäkuuta.
Hallitus pelastaa kuntauudistustaan nyt siis hakemalla uutta tulkintaa perustuslaista. Täydentävä lakiesitys ilman pykälämuutosesityksiä on harvinaisuus lainoppineiden mukaan.
Yksikään Suomen Kuvalehden haastattelemista asiantuntijoista ei muista urallaan vastaavaa tilannetta.
Täydennykset pohjautuvat kansanedustaja Petteri Orpon (kok) sote-koordinaatioryhmän linjauksiin.
Torstaina täydentävästä esityksestä annettu tiedote kuulosti täysin harmittomalta: esityksessä varmistetaan demokratian toteutuminen.
Taustalla on oikeuskanslerin hallitukselle esittämä vaatimus, jonka mukaan eduskunnalla tulee olla riittävät tiedot sote-linjauksista päättäessään kuntarakennelaista ja samoin kunnilla päättäessään mahdollisista kuntajakoselvitysalueista.
Kuntalaisten itsehallinto nauttii perustuslain suojaa. Kataisen hallituksen ongelma on nyt siinä, että perustuslakivaliokunnalle on syntynyt tulkintalinja aiempien kannanottojensa kautta: kun kyse on kuntien yhteistoiminnasta, yhdelle kunnalle ei voida säätää lailla yksipuolisesti määräävää asemaa.
Hallituksen linjausten mukaisesti pienillekin kunnille on jäämässä sote-palveluiden rahoitusvastuu, mutta ei palveluiden järjestämisoikeutta. Hallituksen täydentävässä esityksessä yritetään ohjata perustuslakivaliokuntaa uudelle tulkintalinjalle.
”Nyt näytetään ohjaavan riippumatonta perustuslakivaliokuntaa ihan kädestä pitäen”, kommentoi politiikan jo jättänyt konkari.
Hän tuntee omakohtaisesti perustuslakivaliokunnan työskentelyn ja pitää syntyvää tilannetta ainutlaatuisena. ”Enpä muista vastaavaa tilannetta valiokunnassa.”
Suurelle yleisölle koko kysymys näyttäytynee pilkun vääntämisenä. Mutta nyt puhutaan siitä, kuinka kansalaisten perusoikeuksia ja demokraattisen, suoran päätöksenteon painoarvoa tulkitaan. Kataisen hallitus haluaa osoittaa perustuslakivaliokunnan tähänastiset tulkintalinjat vanhanaikaisiksi.
Parhaillaan haetaan uutta tulkintaa kuntalaisten itsehallinnolle. Hallituspuolueiden näkökulmaa on puolustettu sillä, että kuntarakenne muuttuu ja siksi myös tulkinnan kunnallisesta itsehallinnosta tulisi muuttua.
Tähän uudenlaiseen tulkintaan ovat viitanneet ainakin Orpon työryhmässä istuneet kansanedustajat Heidi Hautala (vihr), ks. linkki, ja Jouni Backman (sd), ks. linkki.
Hallituksen täydennysesityksessä ei viitata lainkaan kohtuullisen tuoreisiin tulkintoihin kansalaisten suoran demokratian toteutumisesta. Perustuslakivaliokunta on arvioinut tätä kysymystä laajalti käsitellessään Kainuun hallintokokeilua. Valiokunnan linjaukset ovat vuosilta 2002 ja 2006. (PeVL 65/2002 ja PeVL 22/2006)
Kainuun kokeilussa mitattiin kansanvallan rajoja, kun kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä toisen asteen koulutuksen tehtävät siirrettiin maakuntayhtymän järjestettäväksi, mutta rahoitus jäi kunnille.
Kokeilu sai perustuslakivaliokunnan hyväksynnän vain siksi, että maakuntayhtymään valittiin suoralla kansanvaalilla maakuntavaltuusto.
Täydentävässä lakiesityksessä vastuukunnan sisälle on yritetty leipoa ainakin demokraattiselta kuulostava ”melkein kuntayhtymä”, mutta SK:n haastattelemat lainoppineet arvioivat, että malli on kansalaisten suoran kansanvallan kannalta edelleen erittäin ongelmallinen.
Eri kunnissa asuvat kansalaiset joutuvat kiistattomasti eriarvoiseen asemaan vaikuttamismahdollisuuksiensa kannalta.
Oikeusoppineet eivät tähän asti ole nielleet hallituksen kaavailuja vastuukuntamallista sellaisenaan.
Nyt perustuslakivaliokunta joutuu ottamaan kantaa kansanvaltaisuusperiaatteeseen ratkaisevalla tavalla.
Valiokunta kuulee ensi viikolla valtakunnan keskeisiä perustuslakiasiantuntijoita. Jos asiantuntijat eivät lämpene hallituksen täydennysesityksellekään, perustuslakivaliokunta joutuu uransa vakavimman paikan eteen.
Valiokunta voi katsoa, että sillä ei ole riittäviä tietoja käsitellä asiaa ennen kuin sote-järjestämistä koskeva lakiesitys konkreettisine pykälineen tuodaan valiokunnan pöydälle. Tämä tarkoittaisi valiokunnan kannanoton siirtymistä todennäköisesti vuoden 2014 puolelle.
”Tai sitten valiokunta voi katsoa, että sillä ei ole perusteita muuttaa aiempaa tulkintalinjaansa, mikä tarkoittaa, että Kataisen hallitus on kuntarakennelakipakettinsa kanssa jokseenkin pulassa, ellei se luovu vastuukuntamallistaan”, yksi haastatelluista sanoo.
”Pahin tilanne syntyy silloin, jos perustuslakiasiantuntijat eivät pidä hallituksen esitystä perustuslain mukaisena, mutta valiokunnan sisällä hallituspuolueet taipuvat hallituksen tulkintaan. Silloin perustuslakivaliokunnan arvovalta on mennyttä”, oikeushallinnossa työskentelevä asiantuntija sanoo.
Kaikki haastatellut katsovat, että jos perustuslakivaliokunnan arvovalta murennetaan kuntarakennelakia käsiteltäessä, arvovallan takaisin saaminen kestää vuosikymmeniä.
”Kun meillä ei ole perustuslakituomareita eikä -tuomioistuimia, valiokunnan riippumattomuutta on varjeltava kaikin keinoin. Se on tämän valtakunnan ainoa perustuslakia tulkitseva elin, eikä sen asemaa saa vaarantaa”, SK:n kuulema oikeusoppinut sanoo.
Useampikin oikeusoppineista panee toivonsa sen varaan, että perustuslakivaliokunnassa hallituspuolueiden riveissä istuu kaksi entistä oikeusministeriä, Johannes Koskinen (sd) ja Tuija Brax (vihr), joiden uskotaan ymmärtävän, millaisen megaluokan kysymyksen edessä ollaan.
Perustuslain uuden tulkintalinjan keskeiset arkkitehdit ovat Petteri Orpon sote-työryhmä, hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen (kok), valtiovarainministeriön kuntaosaston ylijohtaja Päivi Laajala sekä hallitusneuvos Auli Valli-Lintu.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana toimii Johannes Koskinen (sd), varapuheenjohtajana Outi Mäkelä (kok) sekä jäseninä Sauli Ahvenjärvi (kd), Tuija Brax (vihr), Eeva-Johanna Eloranta (sd), Ilkka Kantola (sd), Pia Kauma (kok), Kimmo Kivelä (ps), Anna Kontula (vas), Jukka Kopra (kok), Markus Lohi (kesk), Elisabeth Nauclér (r), Tom Packalén (ps), Raimo Piirainen (sd), Vesa-Matti Saarakkala (ps), Tapani Tölli (kesk) ja Anu Urpalainen (kok).
Pääministeri Jyrki Kataisen (kok) hallitus yrittää puskea sote- ja kuntauudistuksiaan eteenpäin jopa hakemalla eduskunnan perustuslakivaliokunnalta uutta tulkintalinjaa kuntalaisten itsehallinnon perustavimpiin kysymyksiin. Suomen Kuvalehden kuulemat asiantuntijat ovat tilanteesta syvästi huolissaan.
”Nyt kajotaan oikeusvaltion ytimeen. Jos perustuslakivaliokunta joutuu taipumaan hallituksen vaatimalle tulkintalinjalle, se on sitten menoa”, yksi oikeusoppineista sanoo.
Hallitus antoi istunnossaan torstaina 23. toukokuuta täydentävän esityksen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevista linjauksista. Näillä linjauksilla pyritään varmistamaan, että eduskunta voi käsitellä hallituksen esityksen kuntarakennelaista suunnitellun aikataulun mukaisesti ja että laki voisi tulla voimaan 1. heinäkuuta.
Hallitus pelastaa kuntauudistustaan nyt siis hakemalla uutta tulkintaa perustuslaista. Täydentävä lakiesitys ilman pykälämuutosesityksiä on harvinaisuus lainoppineiden mukaan.
Yksikään Suomen Kuvalehden haastattelemista asiantuntijoista ei muista urallaan vastaavaa tilannetta.
Täydennykset pohjautuvat kansanedustaja Petteri Orpon (kok) sote-koordinaatioryhmän linjauksiin.
Torstaina täydentävästä esityksestä annettu tiedote kuulosti täysin harmittomalta: esityksessä varmistetaan demokratian toteutuminen.
Taustalla on oikeuskanslerin hallitukselle esittämä vaatimus, jonka mukaan eduskunnalla tulee olla riittävät tiedot sote-linjauksista päättäessään kuntarakennelaista ja samoin kunnilla päättäessään mahdollisista kuntajakoselvitysalueista.
Valta keskuskaupungeille
Hallitus haluaa hartiavoimin pitää kiinni sote-palveluiden vastuukuntamallista, jossa palveluiden järjestämisvastuu keskitettäisiin maakuntien keskuskaupungeille sekä perustason sote-alueilla seutukuntien keskuskaupugeille.Kuntalaisten itsehallinto nauttii perustuslain suojaa. Kataisen hallituksen ongelma on nyt siinä, että perustuslakivaliokunnalle on syntynyt tulkintalinja aiempien kannanottojensa kautta: kun kyse on kuntien yhteistoiminnasta, yhdelle kunnalle ei voida säätää lailla yksipuolisesti määräävää asemaa.
Hallituksen linjausten mukaisesti pienillekin kunnille on jäämässä sote-palveluiden rahoitusvastuu, mutta ei palveluiden järjestämisoikeutta. Hallituksen täydentävässä esityksessä yritetään ohjata perustuslakivaliokuntaa uudelle tulkintalinjalle.
”Nyt näytetään ohjaavan riippumatonta perustuslakivaliokuntaa ihan kädestä pitäen”, kommentoi politiikan jo jättänyt konkari.
Hän tuntee omakohtaisesti perustuslakivaliokunnan työskentelyn ja pitää syntyvää tilannetta ainutlaatuisena. ”Enpä muista vastaavaa tilannetta valiokunnassa.”
Suurelle yleisölle koko kysymys näyttäytynee pilkun vääntämisenä. Mutta nyt puhutaan siitä, kuinka kansalaisten perusoikeuksia ja demokraattisen, suoran päätöksenteon painoarvoa tulkitaan. Kataisen hallitus haluaa osoittaa perustuslakivaliokunnan tähänastiset tulkintalinjat vanhanaikaisiksi.
Parhaillaan haetaan uutta tulkintaa kuntalaisten itsehallinnolle. Hallituspuolueiden näkökulmaa on puolustettu sillä, että kuntarakenne muuttuu ja siksi myös tulkinnan kunnallisesta itsehallinnosta tulisi muuttua.
Tähän uudenlaiseen tulkintaan ovat viitanneet ainakin Orpon työryhmässä istuneet kansanedustajat Heidi Hautala (vihr), ks. linkki, ja Jouni Backman (sd), ks. linkki.
Hallituksen täydennysesityksessä ei viitata lainkaan kohtuullisen tuoreisiin tulkintoihin kansalaisten suoran demokratian toteutumisesta. Perustuslakivaliokunta on arvioinut tätä kysymystä laajalti käsitellessään Kainuun hallintokokeilua. Valiokunnan linjaukset ovat vuosilta 2002 ja 2006. (PeVL 65/2002 ja PeVL 22/2006)
Kainuun kokeilussa mitattiin kansanvallan rajoja, kun kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä toisen asteen koulutuksen tehtävät siirrettiin maakuntayhtymän järjestettäväksi, mutta rahoitus jäi kunnille.
Kokeilu sai perustuslakivaliokunnan hyväksynnän vain siksi, että maakuntayhtymään valittiin suoralla kansanvaalilla maakuntavaltuusto.
Valiokunta hallituksen ja oikeusoppineiden puristuksessa?
Jos linjaus toteutuu, pienten kuntien asukkaiden päätösvalta sote-veroeuroistaan katoaa käytännössä keskuskaupunkien käsiin.Täydentävässä lakiesityksessä vastuukunnan sisälle on yritetty leipoa ainakin demokraattiselta kuulostava ”melkein kuntayhtymä”, mutta SK:n haastattelemat lainoppineet arvioivat, että malli on kansalaisten suoran kansanvallan kannalta edelleen erittäin ongelmallinen.
Eri kunnissa asuvat kansalaiset joutuvat kiistattomasti eriarvoiseen asemaan vaikuttamismahdollisuuksiensa kannalta.
Oikeusoppineet eivät tähän asti ole nielleet hallituksen kaavailuja vastuukuntamallista sellaisenaan.
Nyt perustuslakivaliokunta joutuu ottamaan kantaa kansanvaltaisuusperiaatteeseen ratkaisevalla tavalla.
Valiokunta kuulee ensi viikolla valtakunnan keskeisiä perustuslakiasiantuntijoita. Jos asiantuntijat eivät lämpene hallituksen täydennysesityksellekään, perustuslakivaliokunta joutuu uransa vakavimman paikan eteen.
Valiokunta voi katsoa, että sillä ei ole riittäviä tietoja käsitellä asiaa ennen kuin sote-järjestämistä koskeva lakiesitys konkreettisine pykälineen tuodaan valiokunnan pöydälle. Tämä tarkoittaisi valiokunnan kannanoton siirtymistä todennäköisesti vuoden 2014 puolelle.
”Tai sitten valiokunta voi katsoa, että sillä ei ole perusteita muuttaa aiempaa tulkintalinjaansa, mikä tarkoittaa, että Kataisen hallitus on kuntarakennelakipakettinsa kanssa jokseenkin pulassa, ellei se luovu vastuukuntamallistaan”, yksi haastatelluista sanoo.
”Pahin tilanne syntyy silloin, jos perustuslakiasiantuntijat eivät pidä hallituksen esitystä perustuslain mukaisena, mutta valiokunnan sisällä hallituspuolueet taipuvat hallituksen tulkintaan. Silloin perustuslakivaliokunnan arvovalta on mennyttä”, oikeushallinnossa työskentelevä asiantuntija sanoo.
Oikeusoppineet luottavat Braxiin ja Koskiseen
Yksi SK:n kuulemista oikeusoppineista sanoo, että olemme oikeusvaltion perustavimman kysymyksen edessä: Kuka saa tulkita perustuslakia? Hallitus omine poliittisine tarkoitusperineen vai riippumattomaksi luonnehdittu perustuslakivaliokunta?Kaikki haastatellut katsovat, että jos perustuslakivaliokunnan arvovalta murennetaan kuntarakennelakia käsiteltäessä, arvovallan takaisin saaminen kestää vuosikymmeniä.
”Kun meillä ei ole perustuslakituomareita eikä -tuomioistuimia, valiokunnan riippumattomuutta on varjeltava kaikin keinoin. Se on tämän valtakunnan ainoa perustuslakia tulkitseva elin, eikä sen asemaa saa vaarantaa”, SK:n kuulema oikeusoppinut sanoo.
Useampikin oikeusoppineista panee toivonsa sen varaan, että perustuslakivaliokunnassa hallituspuolueiden riveissä istuu kaksi entistä oikeusministeriä, Johannes Koskinen (sd) ja Tuija Brax (vihr), joiden uskotaan ymmärtävän, millaisen megaluokan kysymyksen edessä ollaan.
Perustuslain uuden tulkintalinjan keskeiset arkkitehdit ovat Petteri Orpon sote-työryhmä, hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen (kok), valtiovarainministeriön kuntaosaston ylijohtaja Päivi Laajala sekä hallitusneuvos Auli Valli-Lintu.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana toimii Johannes Koskinen (sd), varapuheenjohtajana Outi Mäkelä (kok) sekä jäseninä Sauli Ahvenjärvi (kd), Tuija Brax (vihr), Eeva-Johanna Eloranta (sd), Ilkka Kantola (sd), Pia Kauma (kok), Kimmo Kivelä (ps), Anna Kontula (vas), Jukka Kopra (kok), Markus Lohi (kesk), Elisabeth Nauclér (r), Tom Packalén (ps), Raimo Piirainen (sd), Vesa-Matti Saarakkala (ps), Tapani Tölli (kesk) ja Anu Urpalainen (kok).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti