Näin suomen kuvalehti:
Pääministeri
Jyrki Kataisen (kok) hallitus yrittää
puskea sote- ja kuntauudistuksiaan eteenpäin jopa hakemalla eduskunnan
perustuslakivaliokunnalta uutta tulkintalinjaa kuntalaisten
itsehallinnon perustavimpiin kysymyksiin.
Suomen Kuvalehden kuulemat asiantuntijat ovat tilanteesta syvästi huolissaan.
”Nyt
kajotaan oikeusvaltion ytimeen. Jos perustuslakivaliokunta joutuu
taipumaan hallituksen vaatimalle tulkintalinjalle, se on sitten menoa”,
yksi oikeusoppineista sanoo.
Hallitus antoi istunnossaan torstaina
23. toukokuuta täydentävän esityksen sosiaali- ja terveydenhuollon
järjestämistä koskevista linjauksista. Näillä linjauksilla pyritään
varmistamaan, että eduskunta voi käsitellä hallituksen esityksen
kuntarakennelaista suunnitellun aikataulun mukaisesti ja että laki voisi
tulla voimaan 1. heinäkuuta.
Hallitus pelastaa kuntauudistustaan
nyt siis hakemalla uutta tulkintaa perustuslaista. Täydentävä lakiesitys
ilman pykälämuutosesityksiä on harvinaisuus lainoppineiden mukaan.
Yksikään
Suomen Kuvalehden haastattelemista asiantuntijoista ei muista urallaan vastaavaa tilannetta.
Täydennykset pohjautuvat kansanedustaja
Petteri Orpon (kok) sote-koordinaatioryhmän linjauksiin.
Torstaina
täydentävästä esityksestä annettu tiedote kuulosti täysin
harmittomalta: esityksessä varmistetaan demokratian toteutuminen.
Taustalla
on oikeuskanslerin hallitukselle esittämä vaatimus, jonka mukaan
eduskunnalla tulee olla riittävät tiedot sote-linjauksista päättäessään
kuntarakennelaista ja samoin kunnilla päättäessään mahdollisista
kuntajakoselvitysalueista.
Valta keskuskaupungeille
Hallitus
haluaa hartiavoimin pitää kiinni sote-palveluiden vastuukuntamallista,
jossa palveluiden järjestämisvastuu keskitettäisiin maakuntien
keskuskaupungeille sekä perustason sote-alueilla seutukuntien
keskuskaupugeille.
Kuntalaisten itsehallinto nauttii perustuslain
suojaa. Kataisen hallituksen ongelma on nyt siinä, että
perustuslakivaliokunnalle on syntynyt tulkintalinja aiempien
kannanottojensa kautta: kun kyse on kuntien yhteistoiminnasta, yhdelle
kunnalle ei voida säätää lailla yksipuolisesti määräävää asemaa.
Hallituksen
linjausten mukaisesti pienillekin kunnille on jäämässä sote-palveluiden
rahoitusvastuu, mutta ei palveluiden järjestämisoikeutta. Hallituksen
täydentävässä esityksessä yritetään ohjata perustuslakivaliokuntaa
uudelle tulkintalinjalle.
”Nyt näytetään ohjaavan riippumatonta perustuslakivaliokuntaa ihan kädestä pitäen”, kommentoi politiikan jo jättänyt konkari.
Hän
tuntee omakohtaisesti perustuslakivaliokunnan työskentelyn ja pitää
syntyvää tilannetta ainutlaatuisena. ”Enpä muista vastaavaa tilannetta
valiokunnassa.”
Suurelle yleisölle koko kysymys näyttäytynee
pilkun vääntämisenä. Mutta nyt puhutaan siitä, kuinka kansalaisten
perusoikeuksia ja demokraattisen, suoran päätöksenteon painoarvoa
tulkitaan. Kataisen hallitus haluaa osoittaa perustuslakivaliokunnan
tähänastiset tulkintalinjat vanhanaikaisiksi.
Parhaillaan haetaan
uutta tulkintaa kuntalaisten itsehallinnolle. Hallituspuolueiden
näkökulmaa on puolustettu sillä, että kuntarakenne muuttuu ja siksi myös
tulkinnan kunnallisesta itsehallinnosta tulisi muuttua.
Tähän uudenlaiseen tulkintaan ovat viitanneet ainakin Orpon työryhmässä istuneet kansanedustajat
Heidi Hautala (vihr), ks.
linkki, ja
Jouni Backman (sd), ks.
linkki.
Hallituksen
täydennysesityksessä ei viitata lainkaan kohtuullisen tuoreisiin
tulkintoihin kansalaisten suoran demokratian toteutumisesta.
Perustuslakivaliokunta on arvioinut tätä kysymystä laajalti
käsitellessään Kainuun hallintokokeilua. Valiokunnan linjaukset ovat
vuosilta 2002 ja 2006. (PeVL 65/2002 ja PeVL 22/2006)
Kainuun
kokeilussa mitattiin kansanvallan rajoja, kun kuntien sosiaali- ja
terveydenhuollon sekä toisen asteen koulutuksen tehtävät siirrettiin
maakuntayhtymän järjestettäväksi, mutta rahoitus jäi kunnille.
Kokeilu
sai perustuslakivaliokunnan hyväksynnän vain siksi, että
maakuntayhtymään valittiin suoralla kansanvaalilla maakuntavaltuusto.
Valiokunta hallituksen ja oikeusoppineiden puristuksessa?
Jos linjaus toteutuu, pienten kuntien asukkaiden päätösvalta sote-veroeuroistaan katoaa käytännössä keskuskaupunkien käsiin.
Täydentävässä
lakiesityksessä vastuukunnan sisälle on yritetty leipoa ainakin
demokraattiselta kuulostava ”melkein kuntayhtymä”, mutta SK:n
haastattelemat lainoppineet arvioivat, että malli on kansalaisten suoran
kansanvallan kannalta edelleen erittäin ongelmallinen.
Eri kunnissa asuvat kansalaiset joutuvat kiistattomasti eriarvoiseen asemaan vaikuttamismahdollisuuksiensa kannalta.
Oikeusoppineet eivät tähän asti
ole nielleet hallituksen kaavailuja vastuukuntamallista sellaisenaan.
Nyt perustuslakivaliokunta joutuu ottamaan kantaa kansanvaltaisuusperiaatteeseen ratkaisevalla tavalla.
Valiokunta
kuulee ensi viikolla valtakunnan keskeisiä perustuslakiasiantuntijoita.
Jos asiantuntijat eivät lämpene hallituksen täydennysesityksellekään,
perustuslakivaliokunta joutuu uransa vakavimman paikan eteen.
Valiokunta
voi katsoa, että sillä ei ole riittäviä tietoja käsitellä asiaa ennen
kuin sote-järjestämistä koskeva lakiesitys konkreettisine pykälineen
tuodaan valiokunnan pöydälle. Tämä tarkoittaisi valiokunnan kannanoton
siirtymistä todennäköisesti vuoden 2014 puolelle.
”Tai sitten
valiokunta voi katsoa, että sillä ei ole perusteita muuttaa aiempaa
tulkintalinjaansa, mikä tarkoittaa, että Kataisen hallitus on
kuntarakennelakipakettinsa kanssa jokseenkin pulassa, ellei se luovu
vastuukuntamallistaan”, yksi haastatelluista sanoo.
”Pahin tilanne
syntyy silloin, jos perustuslakiasiantuntijat eivät pidä hallituksen
esitystä perustuslain mukaisena, mutta valiokunnan sisällä
hallituspuolueet taipuvat hallituksen tulkintaan. Silloin
perustuslakivaliokunnan arvovalta on mennyttä”, oikeushallinnossa
työskentelevä asiantuntija sanoo.
Oikeusoppineet luottavat Braxiin ja Koskiseen
Yksi
SK:n kuulemista oikeusoppineista sanoo, että olemme oikeusvaltion
perustavimman kysymyksen edessä: Kuka saa tulkita perustuslakia?
Hallitus omine poliittisine tarkoitusperineen vai riippumattomaksi
luonnehdittu perustuslakivaliokunta?
Kaikki haastatellut katsovat,
että jos perustuslakivaliokunnan arvovalta murennetaan
kuntarakennelakia käsiteltäessä, arvovallan takaisin saaminen kestää
vuosikymmeniä.
”Kun meillä ei ole perustuslakituomareita eikä
-tuomioistuimia, valiokunnan riippumattomuutta on varjeltava kaikin
keinoin. Se on tämän valtakunnan ainoa perustuslakia tulkitseva elin,
eikä sen asemaa saa vaarantaa”, SK:n kuulema oikeusoppinut sanoo.
Useampikin
oikeusoppineista panee toivonsa sen varaan, että
perustuslakivaliokunnassa hallituspuolueiden riveissä istuu kaksi
entistä oikeusministeriä,
Johannes Koskinen (sd) ja
Tuija Brax (vihr), joiden uskotaan ymmärtävän, millaisen megaluokan kysymyksen edessä ollaan.
Perustuslain uuden tulkintalinjan keskeiset arkkitehdit ovat Petteri Orpon sote-työryhmä, hallinto- ja kuntaministeri
Henna Virkkunen (kok), valtiovarainministeriön kuntaosaston ylijohtaja
Päivi Laajala sekä hallitusneuvos
Auli Valli-Lintu.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana toimii Johannes Koskinen (sd), varapuheenjohtajana
Outi Mäkelä (kok) sekä jäseninä
Sauli Ahvenjärvi (kd), Tuija Brax (vihr),
Eeva-Johanna Eloranta (sd),
Ilkka Kantola (sd),
Pia Kauma (kok),
Kimmo Kivelä (ps),
Anna Kontula (vas),
Jukka Kopra (kok),
Markus Lohi (kesk),
Elisabeth Nauclér (r),
Tom Packalén (ps),
Raimo Piirainen (sd),
Vesa-Matti Saarakkala (ps),
Tapani Tölli (kesk) ja
Anu Urpalainen (kok).